lauantai 8. maaliskuuta 2014

Kevätkuulumisia

Keväistä iltapäivää! Aurinko paistaa, kevät on tuloillaan ja kuviakin saa taas lisääntyneen valon ansiosta otettua. Sen kunniaksi saatte katsella tämänpäiväistä kuvaa nykyisin brunetesta Vilmasta hampaineen ja uusine hiuksineen. Nykyään minusta tuskin saa otettua kuvaa suu kiinni, niin tyytyväinen olen suoraksi oiottuun hammasrivistööni.

Hoitorintamalta sen verran uutisia, että minulle ollaan tekemässä toinen iensiirreleikkaus huhtikuussa. Ensimmäisestä iensiirteestäni tuli todella hieno. Se parani muutamien viikkojen kuluessa ja alkoi sulautua muiden ikenien joukkoon. Nykyisin tuskin huomaa, että mitään on tehtykään, ja mikä parasta, sain ikeneni takaisin. Muissakin alaetualueeni ikenissä on jonkin verran vetäytymää, joten vaikka siirre parantuessaan hieman kutistui eikä täyttä peittoa saatu, olen lopputulokseen todella tyytyväinen, sillä ien on nykyisin linjassa toisten ikenien kanssa. Hampaiden puhdistaminen käy nykyisin helposti, eikä vetäytynyt ien kipuile tai hammas vihlo. Seuraava iensiirteeni tehdään poskihampaan ikeneen, joten paikka on tällä kertaa hieman haastavampi. Saan kuitenkin suun avattua jo niin hyvin, että ongelmaa tulee tuskin olemaan.



Muuten elämä on melko lailla ennallaan: retentiovaihetta eletään, ja käyn edelleen oikojalla kontrolleissa parin kuukauden välein. Käytän edelleen prässikiskoa päivisin (myös tässä kuvassa) ja retentiolevyä öisin. Sen verran vapautusta retentiokojeiden käytöstä olen saanut, että iltaisin harrastusten ajan saan olla ilman mitään härveliä. Pelkään kuitenkin avopurennan uusiutumista sen verran paljon, että käytän mieluusti retentiokojeita vaikka hautaan saakka.

Olin tammikuussa Turun hammaslääkäripäivillä puhumassa ortognaattiskirurgisesta hoidosta potilaan näkökulmasta. Sain esityksestä todella hyvää palautetta ja olin varsin otettu, että hammaslääkäreitä kiinnosti kuulla myös potilaan näkökulma hoidosta. Omasta hoidostani minulla ei ole valittamista, mutta toivon, että esityksen myötä hammaslääkärit osaavat jatkossa entistä paremmin huomioida myös potilaan näkökulman. Myös vertaistuen merkitystä potilaalle olen pyrkinyt korostamaan, ja odotukseni ovat korkealla, että kyseistä toimintaa jatkossa kehitettäisiin myös täällä Turun suunnalla. Minuun saa edelleen ottaa yhteyttä, mikäli tuntuu, että haluaisi puhua jonkun kanssa hoidosta. Luen sähköpostia päivittäin, mutta vastaaminen valitettavasti useimmiten viivästyy arjen kiireiden vuoksi. Pyrin kuitenkin vastaamaan kaikkeen saamaani palautteeseen, vaikka sitten vähemmän tai enemmän myöhässä. Kiitos siis kaikille palautetta antaneille, olen viesteistänne kovin iloinen ja kiitollinen!

16 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Hei Vilma!
    On ollut mahtavaa lukea blogiasi. Itse olen myöskin ollut oikomishoidossa jo pitkään ja avopurentani korjattiin 11/2014 alaleuan leikkauksella Turun Suupoliklinikalla. Se on hienoa että netistä löytyy ns. vertaistukea ja pystyy lukemaan muiden kokemuksista. Ja täytyy sanoa, että kyllä nykyisin pystytään myöskin hoitamaan ja leikkaamaan mitä erilaisimpia ongelmia. On se hienoa että meillä on oikojahammaslääkärit ja kirurgit niin tasokkaita.
    Itse olen nyt siinä vaiheessa että kumivedot ovat suussa ja odottelen kuumeisesti että viimeisetkin kolot umpeutuisivat ja saisin kunnon kontaktin purennassa. Syöminen on jo ihanan helppoa ja mikä parasta, pystyn puremaan etuhampailla esim kurkun kahtia :) Voi sitä ilon päivää kun se ensimmäisen kerran onnistui, koska en ole sitä koskaan pystynyt tekemään. En ollut koskaan kuullut mm. tuosta iensiirron mahdollisuudesta, joten hieno että sellaisiakin voidaan tehdä.
    Kiitos hienosta blogistasi, sitä on kiva lukea.
    T:Toinen Turkulainen


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa ja kiitos kauniista sanoistasi blogin suhteen! Pystyn samaistumaan täysin siihen iloon, mitä kurkun puraiseminen etuhampailla ensimmäistä kertaa voi tuottaa. Ilo ei ole laimentunut, vaikka mulla onkin nyt jo vuoden ollut hyvä purenta. Laitan edelleen voileivän päälle nimenomaan kurkkua, koska sen puraiseminen poikki tuntuu niin tyydyttävältä :) Tsemppiä odotteluun, toivottavasti purentasi saadaan kuntoon nopeasti!

      Poista
  3. Hei Vilma,

    kiitos hyvistä kirjoituksistasi. Minut on juuri siiretty leikkausjonoon oikomishoidon ollessa sopivassa kohdassa, eli purenta alkaa olla kohdallaan. En ollut ensin ihan varma, uskallanko lukea blogiasi. Aloitin varovasti silmäilemällä sitä sieltä sun täältä, mutta lopulta luin yhdeltä istumalta kaikki kirjoituksesi. Kiitos niistä! Koin kirjoituksista olevan minulle paljon apua.

    Olen tyytyväinen, että ennen hoidon alkua meillä oli täällä Tampereella leuansiirtoleikkaukseen meneville suunnattu alkuinfo, jossa oli lääkäreitä, hoitajia, hammaslääkäreitä, psykologi ja yksi leikkauksen läpikäynyt potilas. Olisi ollut kiva, jos potilailla olisi ollut siellä mahdollisuus esim. vaihtaa yhteystietoja. Myös sinä kirjoitit vertaistuesta. Yritin etsiä fb:stä jotain vertaisryhmää leuansiirtoleikkaukseen meneville, kokeneille ja sitä harkisteville, mutta en löytänyt. Ehkä jonain päivänä vielä perustan sellaisen (ellei joku muu ehdi ensin).

    Tsemppiä sinulle tulevaan ja oikein hyvää kevättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos kommentista!

      Kiva että olet kokenut kirjoituksista olevan apua. Kuten olen monesti sanonut, vertaistuki on todella tärkeää näiden hoitojen aikana ja niihin lähtemistä pohdittaessa. Hienoa, että Tampereella on nähty noin paljon vaivaa alkuinfon suhteen, toivottavasti meilläkin täällä Turussa asiat kehittyvät siihen suuntaan. Yhteystietojen vaihtaminen olisi mielestäni hyvä ajatus. Itse olen tutustunut blogin kautta muihin "leukapotilaisiin" ja mm. kirjoitellut leukaleikkausaiheiselle keskustelupalstalle (http://www.operaatio.com/). Kerro ihmeessä, jos ja kun perustat kyseisen fb-ryhmän, tulen ehdottomasti mukaan!

      Kovasti tsemppiä ja uskallusta projektiisi ja hyvää kevään jatkoa!

      Poista
  4. Näytät upeelta! Oliko sulla muuten leikkauksessa katetri?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ei ollut katetria. Leikkaus kesti noin kuusi tuntia, joten sen aikaa pärjäsi nähtävästi ilmankin.

      Poista
  5. Kiitos mahtavasta blogista! Itselläni on oikomishoito- ja leikkausrumba vielä edessä ja oli mukavaa lukea tarinasi. Sain siitä paljon lisää tsemppiä ja rohkaisua. Helpottaa, kun tietää, ettei ole tällaisten ongelmien kanssa yksin. Olen tullut siihen tulokseen, että vaikka pelottaa, niin tähän operaatioon menen. Itsekin haaveilen paremmasta hammasrivistöstä ja siitä, että voisi syödä kurkkuvoileipää vielä normaalisti! Mikä nautinto olisikaan! :)

    Olisi kiva kuulla lisää kokemuksiasi iensiirteestä, koska olen sellaiseen piakkoin menossa. Sattuiko toimenpide? Näyttääkö siirre tavalliselta ikeneltä ja oliko se operaation jälkeen kuinka arka? Voiko iensiirteen kohdalla käyttää ihan tavallisesti hammaslankaa?

    VastaaPoista
  6. Kiitos kommentista, kiva kuulla että blogista on ollut hyötyä!

    Iensiirteen laitto tehdään paikallispuudutuksessa, joten itse toimenpide ei satu puudutuspiikkiä enempää. Paikallaan pitää tosin pystyä makaamaan suu auki noin 1-1,5 tuntia. Minulle on tehty iensiirre kahteen eri paikkaan, ja kivuliaisuus toimenpiteen jälkeen riippui ainakin omalla kohdallani hieman paikasta. Alas eteen tehty ei sattunut juuri ollenkaan, sen sijaan ylös poskihampaan ikeneen tehdyn siirteen jälkeen tuli turvotusta poskeen, ja hymyileminen sattui muutaman päivän toimenpiteen jälkeen. Selvisin kuitenkin 1-2 päivän Burana-kuurilla kummastakin. Iensiirre oli ainakin minulla alkuun eri näköinen ja hieman punoittavampi kuin muu ien, mutta toipuessaan vaaleni ja sulautui ympäröiviin ikeniin. Iensiirretoimenpiteen jälkeen ei saa kolmeen viikkoon harjata hampaita siirteen kohdalta eikä myöskään käyttää hammaslankaa, mutta sen jälkeen sitä voi harjata ja langata samaan tapaan kuin muualtakin. Toivottavasti näistä vastauksista oli hyötyä. Kysele vaan lisää, jos asia askarruttaa. Hyvää loppukevättä ja tsemppiä operaatioihisi! :)

    VastaaPoista
  7. Kiitos kovasti vastauksestasi! :) Ehdin lukea vastauksesi ennen toimenpiteeseen menoa ja se lievitti jännitystä, kun tiesin vähän enemmän.

    Toimenpide oli mielestäni hirvittävä, mutta vain sen takia, etten tiennyt, mitä minulle oikein tehtiin! Aloin itkemään, kun minut oli puudutettu, eikä siinä vaiheessa voinut enää puhua. Kaikki meni liian nopeasti.

    Kävi niin, että oikojahammaslääkärini oli aikaisemmin sanonut, että kitalaestani otetaan siirre alaleukaan. Toimenpidepäivänä hoitaja kysyi, onko minulle kerrottu leikkauksesta. Sanoin, että vain se on kerrottu, että kitalaesta otetaan siirre. Hoitaja nyökytteli.

    Menin leikkaussaliin, jossa kirurgi kertoi epämääräisesti, mitä aikoo tehdä ja olin ihan ihmeissäni, kun kitalaesta ei sen mukaan otetakaan siirrettä. Yritin kysyä, mutta kirurgi oli hyvin lyhytsanainen, enkä yhtään ymmärtänyt, mitä minulle tehdään.

    Mielestäni potilaalle pitäisi selvemmin kertoa vaihtoehdoista ja mikä niistä on paras. Kun kysyin kirurgilta toipumista koskevaa asiaa, hän vastasi samalla kääntäen selkänsä ja astellen pois. Sekin jäi epäselväksi. Katsoin kysyvästi hoitajaa ja näytti siltä, ettei hänkään ymmärtänyt, mitä kirurgi sanoi. Kävi aika selväksi, että on turha kysyä mitään.

    Minun olisi pitänyt osata olla potilaana jämptimpi ja vaatia vastauksia! Tämä ei mennyt mielestäni oikein. Olin kauhuissani ja puudutuspiikkien jälkeen aloin siis täristen itkemään, koska pelotti, mitä minulle oikein tehdään. Mietin, tietääkö tämä kirurgi mitä tekee ja onko tämä parempi vaihtoehto kuin kitalakisiirre. Siinä avuttomana suu auki maatessa tuli mieleen kaikenlaista muutakin: Oliko Taysilta loppunut rahat ja nyt tehdään halvempi vaihtoehto? Vai eikö kirurgi osaa? Vai osaako kirurgi hommansa niin hyvin ja onko tämä niin helppo juttu, ettei potilaan kanssa tarvitse siitä keskustella? Oli miten oli, mun mielestä potilaalle kuuluisi kertoa selvemmin ja hänen kanssaan kuuluisi keskustella asiasta!

    Samoin hoito-ohjeet voisi käydä läpi jo ennen toimenpidettä. Siinä vaiheessa kun naama on kipeä ja kuolaa, haluaa vain kotiin. Puolet asioista meni ohi ja kysyminen oli todella vaikeaa. Näin Tampereella :( Toivoisin tosiaan enemmän ajattelua potilaan kannalta.

    Muuten Tampereella on ollut tähän asti huippua hoitoa. Erityisesti tässäkin ketjussa kommentoitu alkuinfo oli aivan loistava tilaisuus! Siellä sai kysyä mitä tahansa, mutta silloin en tiennyt vielä tästä ientoimenpiteestä. Oikojahammaslääkäri on myös mukava :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori, että on kestänyt iäisyys vastata! Todella kurjaa, että koit toimenpiteen hirvittäväksi ja ettet saanut kirurgilta kunnon vastauksia. Itse olen vähän sellainen, että olen mennyt hyvillä mielin jokaiseen toimenpiteeseen luottaen minua hoitavien hammaslääkäreiden ammattitaitoon. Toki olen kokenut saavani riittävästi tietoa toimenpiteistä osittain siksi, että olen myös hakenut sitä aktiivisesti itse. Tiedän, että itsellenikin lääkärinä monet asiat ovat niin itsestään selviä, etten aina välttämättä muista selittää niitä potilaalle. Tavallaan onkin helpotus, kun potilas osaa itse kysyä asioita, niin ne tulee helpommin selitettyä. Monesti hoitotilanteessa (ja varsinkin toimenpiteessä!) on niin paljon kaikkea mietittävää ja keskityttävää, että tulee oltua vähän "oman päänsä sisällä". Osittain syynä on myös kiire, kun ei ole tarpeeksi aikaa keskustella potilaan kanssa. Toivottavasti annoit palautetta kyseiseen yksikköön, muuten asiat eivät koskaan muutu. Tsemppiä projektiin ja kiva, että hoito on mennyt muuten hyvin! :)

      Poista
  8. Hei, pakko kysäistä minkä hintainen tuo iensiirre on? Itselläni on parista hampaasta lähtenyt ien vetäytymään, ilmeisesti johtuen yöllisestä narskuttelusta ja alahampaissani olleista raudoista. Tuntuu, että hammaslääkäreillä on hyvin epämääräistä tietoa asiasta ja osa sanoo, ettei vetäytyneelle ikenelle voi tehdä mitään ja osalla taas on useitakin eri vaihtoehtoja asialle :D

    VastaaPoista
  9. Moi! Itselleni iensiirreleikkaus tehtiin julkisella puolella, joten maksettavaksi tuli vain päiväkirurginen maksu, olisiko ollut noin 100 euron luokkaa. Yksityispuolella vastaava toimenpide maksanee huomattavasti enemmän, mutta siitä minulla ei ole oikeastaan mitään käsitystä. Jos sinun ienvetäytymäsi katsotaan olleen oikomishoidon seurausta, voisi olla mahdollista päästä toimenpiteeseen julkisella puolella. Kysele asiaa hammaslääkäriltäsi.

    VastaaPoista
  10. Hei. Onko sinulla kuvia iensiirteestä päivän, kahden, kolmen, viikon päästä toimenpiteestä? Olisi kiva nähdä miten se muuttuu ja muokkautuu. Onko siirretty ien pysynyt kuinka hyvin paikoillaan, kuinka paljon se voi kutistua tai jos se vähän irtaantuu niin kuroutuuko siirre takaisin? Montako päivää piti mennä soseella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täältä löytyy lisätietoa: http://vilmanpurenta.blogspot.fi/2013/10/iensiirre.html?m=1

      Valitettavasti en tajunnut ottaa kuvia. Siirre on todella kaunis ja pysynyt hyvin paikoillaan. Kutistunut se jonkin verran toki on, mutta lopputulos on todella hyvä. Irtaantumisesta en osaa sanoa, koska itselläni tarttui niin hyvin. Kolme viikkoa tosiaan piti mennä soseella.

      Poista
    2. Kiitos vastauksesta, vaikkakin tämä on jo vanha. Muistatko enää milloin sait syödä haaleaa taikka lmmintä ruokaa?

      Poista